Leirejä

Huhhuh, leiri ja toinen on viimein ohi ja lomailtua on tullut nyt muutaman päivän ajan. Täällä on nyt siis kahden viikon loma menossa, jonka jälkeen jälleen viikon mittainen leiri ja sitten kolme ja puoli viikkoa ennen kesälomaa. Eli elämä hymyilee oikein muikeasti.

Pyöräilyeräjormailuleiri outdoor education ryhmän oli kyllä melkoisen mielenkiintoinen kokemus. Loppujen lopuksi tykkäsin siitä oikein paljon mutta jotkit yön pimeimmät hetket olivat sellaisia, että teki mieli liftata takaisin Perthiin. Ensimmäinen päivä ei ollut lainkaan kauhea. Jouduin vain heräämään 5:30 ja ulkona vielä satoi kaatamalla. Kuitenkin kun viimein pääsimme pyöräilemään oli sade jo melkein kokonaan lakannut. Pyoräilimme noin tunnin ajomatkan päässä olevalla Munda Biddi polullla, joka oli hyvin jyrkkiä mäkiä sisältävää puskaa. Ensimmäinen yö oli sellaisessa ihmeellisessä laavussa (?), jossa saimme suojaa sateelta mutta lämmin se ei kyllä todellakaan ollut. Opettajamme mr. Mc sanoi, että lämpötila oli yön aikana melkein nollassa. Eli näin lämmintä täällä! Sain nukuttuakin varmaan sen kolme/neljä tuntia.

Keskiviikko aamuna takapuoli oli hyvin hyvin kipeä. Luvassa oli koko leirin rankin päivä, sillä poljimme 60km hyvin jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Mäet olivat niin jyrkkiä, että ihmisiä vain lenteli metsän siimekseen. Leiriin päästyämme jouduimme vielä tarpomaan 30 minuutin kävelyn huoltoautolle ja saman verran takaisin ja luonnollisesti metsä oli niin pimeä, että siellä ei nähnyt metriäkään eteenpäin ilman taskulamppua. Matka oli kuitenkin pakollinen, sillä makuupussi ja kaikki ruoka oli huoltoautossa. Ruuan päädyin väsyneenä syömään kylmänä mutta yö oli sentään lämminen. Lisäksi oli tosi hyvä fiilis viimein päästessäni nukkumaan.

Seuraavana päivä tuntui niin helpolta verrattuna edelliseen. Takapuoli oli kyllä entistä kipeämpi mutta kroppa oli sentään jo tottunut pyöräilyyn. Kaikenkaikkiaan päivä sujui tosi hyvin. Kunnes viimein koitti yö. Jouduin nukkumaan muutaman neljän muun henkilön kanssa kahden telttakankaan välissä, sillä meille ei ollut telttoja. Ulkona tuuli kauheasti ja satoi vielä kauheammin niin ennen kuin ehdin edes silmäni sulkea, oli telttakankaiden välissä 30cm rako. Ja mina raon alapuolella. Yön aikana ei ollut yhtään kuivaa hetkeä, joten makuupussini, vaatteeni, koko Juusouteni ja reppuni sisältöneen oli likomärkä ensimmäisen puolentunnin jälkeen, enkä saanut nukuttua tuntia kauempaa. Valehtelematta en muista elämässäni yhtään kauheampaa yötä.

Kaikenkaikkiaan leiri oli kuitenkin tosi hyvä kokemus. Päivät olivat tosi hauskoja ja voitin molemmat palkinnot, sprintterin ja King of the Mountain. Tuli erittäin pro olo ja viimein jotain iloa miljoonasta pyöräilyretkestä Raahen kesäöissä. Tuli niin voittajafiilis kun leiri viimein päättyi torstaina puolenpäivän aikaan ja kaikki olivat väsyneinä tsiigailemassa kehoaan punkeilta (minäkin löysin yhden). Ehdin juuri ja juuri käydä suihkussa, kunnes lähdin viikonlopuksi vaihto-oppilaiden kanssa farmille.

Farmi oli onneksi paljon rentouttavampi kokemus. Söimme kauheasti ruokaa ja hengailimme farmin elämässä. Näimme kenguruita, lampaiden sheivausta, kävimme kalastamassa pikku rapuja, ammuimme lentäviä kiekkoja, vietimme melkein koko yön kokon ääressä, juhlimme syntymäpäiviä, söimme appelsiineja suoraan appelsiinipuusta ja näimme huiman tähtitaivaan! Näin myös elämäni ensimmäisen tähdenlennon. Onneksi tuo leiri oli heti pyöräilyn perään, sillä vaikka ei tullutkaan nukuttua melkein yhtään sain onneksi rentoutua kunnolla ja vain hengittää hetken ajan. Maanantaina kyllä hieman väsytti herätä kuudelta ja lähteä kouluun. 😀

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s